Varsi solmussa, kives puntissa, hiertää reittä vasten. Kaikki nämä ovat miehisiä ongelmia joista ei saa puhua, tai korjata julkisessa tilassa. Törmäsin vain kuvaan taas seikkailuissani interweebissä jossa oli "tilasto" siitä miksi kävelen hassusti. Suurimman osan ajasta siinä oli syynä se, että kivekset ovat jalassa kiinni. Tottahan se on, välillä pitää heiluttaa kamaa että ne asettuisi hyvin. Satiinibokserit ovat kyllä jonkun hullun idea koska ne eivät vaan voi olla ikinä hyvin. Ne nousevat miten haluavat, kääntyvät ympäri ja pyörivät kuin hullu. Sinne sekaan lyödään vielä penis ja hieman liikettä niin A VOT! Lopputulos näyttää Puppetry of Penis-ryhmän harjoituksista otetulta.
Nuoremmassa iässä pipelo tuntuu möyrivän miten sattuu housuissa. Siihen vaikuttaa lähinnä miehisen miekan jatkuva olomuotojen vaihtelu tarmokkaan taistelijan ja ryhdittömän saarnaajan välillä. Giguli miettii samalla tavalla kuin ihminen rapuissa "Nyt ylös, ja taas alas.... ylös, alas, ylös, alas... ääääh en jaksa" ja tapahtuu lösähtäminen portaiden puoliväliin. Välillä en pysty ymmärtämään oman siittimeni villejä performansseja joita se tuntuu vetävän housuissani. No, ehkei tätä kuitenkaa tapahdu enää niin paljoa, mutta teini-iässä. Kaikki tämä tapahtuu tiedostamatta ja usein tahtomatta. Erektio on joka miehen oikeus, mutta samalla jokaisen nuoren miehen häpeä. Häpeälliselle erektioille on perustettu sivustokin. (Toisaalta juuri tämän takia rakastan interwebiä.) Kiusalliset erektiot voivat välillä olla ymmärrettäviä, mutta ei se poista sitä kiusaantuneisuuden tunnetta jonka asennossa aina oleva kokee.
Yhteiskunnallisesti ajatellen miehisen taistelukunnon ylläpitäminen muiden ihmisten seurassa on häpeällisempää kuin naisellisen kiihkon tuoman kosteuden. Tämä olotila ei ole näkyvä ja siksi piilottelu on helpompaa. Miehellä olotila on useimmiten silmiinpistävä, riippuu se aina varustuksen koostakin. Luulisi että parinkymmenen elinvuoden jälkeen tämäkin asia nähtäisiin kuuluvan elämään mutta ei. Ei sitten viitsitä. En usko että kukaan nainen pitää imartelevana spontaania jähmettymistä. Mies kivettyy yhtä voimaakkasti niin Gorgonin katseesta kuin ihan tavallisen naisenkin. Siksi en usko että erektio on iso juttu, paitsi silloin kun sitä ei ole.
Miehelle ei ole häpeällisempää hetkeä kuin kovuuden absenssi hekuman hetkellä. Silloin miesi ei voi sanoa mitään oikeaa. Ei niin mitään, ei voi vedota siihen ettei näin ole ikinä ennen käynyt. Ei siihen että nainen "olisi liian kuuma ja hermostuttaa". Ei vain ole oikeaa tilannetta. Humalakaan ei ole tekosyy. Kuolema on ainut oikea valinta. Jos tilanne on räjähdysherkkä saattaa se olla myös ainoa lopputulos. Miehen pitää myös aina laueta. Hän ei voi jäädä tulematta ilman suurta paskamyrskyä. Miehen orgasmi, tai lähinnä siemensyöksy nähdään automaationa. Sellaisena mikä tapahtuu aina. Tai pitäisi tapahtua aina, mutta emme me miehet eroa kuitenkaan naisista sillä tasolla. Ei aina laaki lennä ja kuti ei pala. Ei se ole meidän vika. Ainakaan aina.
Nuoremmassa iässä pipelo tuntuu möyrivän miten sattuu housuissa. Siihen vaikuttaa lähinnä miehisen miekan jatkuva olomuotojen vaihtelu tarmokkaan taistelijan ja ryhdittömän saarnaajan välillä. Giguli miettii samalla tavalla kuin ihminen rapuissa "Nyt ylös, ja taas alas.... ylös, alas, ylös, alas... ääääh en jaksa" ja tapahtuu lösähtäminen portaiden puoliväliin. Välillä en pysty ymmärtämään oman siittimeni villejä performansseja joita se tuntuu vetävän housuissani. No, ehkei tätä kuitenkaa tapahdu enää niin paljoa, mutta teini-iässä. Kaikki tämä tapahtuu tiedostamatta ja usein tahtomatta. Erektio on joka miehen oikeus, mutta samalla jokaisen nuoren miehen häpeä. Häpeälliselle erektioille on perustettu sivustokin. (Toisaalta juuri tämän takia rakastan interwebiä.) Kiusalliset erektiot voivat välillä olla ymmärrettäviä, mutta ei se poista sitä kiusaantuneisuuden tunnetta jonka asennossa aina oleva kokee.
Yhteiskunnallisesti ajatellen miehisen taistelukunnon ylläpitäminen muiden ihmisten seurassa on häpeällisempää kuin naisellisen kiihkon tuoman kosteuden. Tämä olotila ei ole näkyvä ja siksi piilottelu on helpompaa. Miehellä olotila on useimmiten silmiinpistävä, riippuu se aina varustuksen koostakin. Luulisi että parinkymmenen elinvuoden jälkeen tämäkin asia nähtäisiin kuuluvan elämään mutta ei. Ei sitten viitsitä. En usko että kukaan nainen pitää imartelevana spontaania jähmettymistä. Mies kivettyy yhtä voimaakkasti niin Gorgonin katseesta kuin ihan tavallisen naisenkin. Siksi en usko että erektio on iso juttu, paitsi silloin kun sitä ei ole.
Miehelle ei ole häpeällisempää hetkeä kuin kovuuden absenssi hekuman hetkellä. Silloin miesi ei voi sanoa mitään oikeaa. Ei niin mitään, ei voi vedota siihen ettei näin ole ikinä ennen käynyt. Ei siihen että nainen "olisi liian kuuma ja hermostuttaa". Ei vain ole oikeaa tilannetta. Humalakaan ei ole tekosyy. Kuolema on ainut oikea valinta. Jos tilanne on räjähdysherkkä saattaa se olla myös ainoa lopputulos. Miehen pitää myös aina laueta. Hän ei voi jäädä tulematta ilman suurta paskamyrskyä. Miehen orgasmi, tai lähinnä siemensyöksy nähdään automaationa. Sellaisena mikä tapahtuu aina. Tai pitäisi tapahtua aina, mutta emme me miehet eroa kuitenkaan naisista sillä tasolla. Ei aina laaki lennä ja kuti ei pala. Ei se ole meidän vika. Ainakaan aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti